perjantai 15. heinäkuuta 2011

Sweet potato soup for the soul

Faktahan on se, että olen ollut enemmän tai vähemmän niiskuneitinä huhtikuun alusta alkaen. En kunnolla, mutta pinnan alla kytevästi, parin päivän välisten aivastuskohtausten rytmittäessä elämääni muiden säännönmukaisuuksien lailla. Allergiaa, mekaanista ärsytystä, en tiedä; pitäisi varmaan huolestua, mutta huolestuminen tuntuu olevan loputon suo. Jossain vaiheessa havahduin selaavani kiivaasti Wikipedia-artikkelia aiheesta Frederic Chopin vakuuttuneena siitä, että pianovirtuoosia ja itseäni yhdistää paitsi tietenkin äärimmäinen musikaalinen lahjakkuus, myös kohtalo menehtyä tuberkuloosiin. Sitten tulin järkiini.



Hain lohtua sieltä, mistä miljoonat muutkin kohtalotoverini amerikkalaisissa tv-sarjoissa: soppakattilasta. Googletin hakusanalla flunssantappaja ja kas vain, ensimmäisenä tuloksena hakukone tarjosi Eeva Kolun kirjoitusta kyseisellä otsikolla (...). Eevan weapon of choice, Bataatti-porkkanasosekeitto, vaikutti pätevältä henkilökohtaiseen asemasotaani, sisälsihän se bataattia, tuota juureksista hurjimpaa.

Mausteinen bataattikeitto (isohko satsi)

600 g bataattia
200 g porkkanaa
oliiviöljyä
iso sipuli
3 valkosipulinkynttä
reilu tl inkivääriä (tuoretta raasteena tai valmista tahnaa)
reilu tl juustokuminaa
reilu tl currya
erittäin reilu humpsaus chiliä
vettä

1/2 limen kuori ja mehu
3 dl kookosmaitoa

3 tl hunajaa
suolaa
pippuria

Kuori ja pilko bataatti ja porkkanat samaan kokoisiksi kuutioiksi. Silppua sipuli ja valkosipuli, ja freesaa isossa kattilassa anteliaassa määrässä oliiviöljyä. Kun sipulit ovat kuullottuneet lisää inkivääri, juustokumina, curry ja chili ja kääntele hetki. Lisää kattilaan kuutioidut bataatit ja porkkanat, sekoita, ja kaada perään vettä sen verran, että kasvikset peittyvät. Kiehauta ja anna poreilla miedolla lämmöllä kunnes palaset ovat pehmenneet. Lisää kookosmaito, limen kuori ja mehu, ja anna hautua vielä tovi tai kunnes keitto on sopivan paksua ja haluttu määrä vedestä on haihtunut. Soseuta valmis keitto sauvasekoittimella (ÄLÄ blenderillä toim. huom. krhm) ja mausta hunajalla, suolalla ja pippurilla.

Käytännössä keitto on vain flunssa- ja vauvaystävällisempi versio usein valmistamistani mausteisista bataattiranskalaisista. Juustokumina, chili, suola ja pippuri ovat lyömätön yhdistelmä bataatin kaveriksi taittaen juureksesta sen liiallisen makeuden ja tuoden sille mukavaa vastapainoa. Bataattikeittojen tavallinen ongelma, valjuhko maku ja yleinen mitäänsanomattomuus, ratkeaakin helposti vain tarttumalla päättäväisesti maustepurkkiin vähän isommalla kädellä. Kookosvihaajille tiedoksi, että kookosmaidon voi varmasti korvata tavallisella kermalla tai jättää pois kokonaan. Kookos ei  kuitenkaan valmiissa tuotoksessa juuri maistu - kookosasioiden suurena ystävänä olisin suonut sen tekevän itseään tykö vähän enemmänkin.

Keitto olikin makumaailmaltaan kiitettävässä harmoniassa - kielen päällä tulinen ja lempeä, sekä makea ja suolainen leikittelivät ja vuorottelivat täydellisessä yhteisymmärryksessä. Ja ne tuoksut mitkä keittiöön levisivät mausteiden kohdatessa oliiviöljyn ja valkosipulit kattilan pohjalla ensimmäistä kertaa! Mannaa joka aistille, tämä keitto; kauniin väristäkin vielä, ja miellyttävää suussa. Jos sattuu kuulumaan siihen koulukuntaan, jonka mielestä pannulla poriseva soppa tai viimeistään heleästi kajahtava "syömään!" (jota siis huutelen itselleni harva se päivä...) ovat kauneimpia ääniä maailmassa, voinee taputtaa itseään selkään tätä tehtyään ja tiedostaa olleensa todistamassa ruoanlaittoa parhaimmillaan.



Bloggaajan luottotuote tällaisiin hetkiin: tiikeribalsami.
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti